Finnpilot Pilotage Oy nostanut luotsauspalvelun hintoja seuraavasti viimeisten kolmen vuoden aikana:
- Vuoden 2023 alussa 3,5 %
- Vuoden 2023 alussa hintoja nostettiin 4,7 %
- Vuoden 2024 aikana oli kaksi korotusta, 1.1. nostettiin 8 % ja toisen kerran uuden lain nojalla 1.7. taas 8 %.
- Vuoden 2025 alussa korotus oli 3,5 %.
- Yhtiö on ilmoittanut 3.9.2025 että korotuksen tarve 1.1.2026 olisi 5-7 %.
Suomen Laivameklarit ry katsoo, että Finnpilotin tapa hoitaa maksujen korotuksilla luotsattavan liikenteen vähentymisestä johtuvaa liikevaihdon ja tuloksen laskua ei ole liiketaloudellisesti kestävää. Yhtiön tulee sopeuttaa toimintansa luotsauskysyntään ja säilyttää hyvä palvelun taso muilla keinoilla.
Suomen Laivameklarit ry katsoo, että
- valtio-omistajan tulee laskea omia tuotto-odotuksiaan, kun luotsauskysyntää on vähemmän.
- valtio-omistajan tulee kriittisesti tarkastella Finnpilotille asetettuja palveluvelvoitteita ja karsia lainsäädännöstä kokonaan pois mm. ne väylät, joille ei ole enää luotsauskysyntää.
- valtio-omistajan tulee olla valmis myös muihin rakenteellisiin muutoksiin, jotta luotsauspalvelun tuottaminen saadaan sujuvaksi ja kustannustehokkaaksi.
- Finnpilot Pilotage Oy:n tulee edelleen kriittisesti tarkastella omaa toimintaansa ja etsiä säästökohteita sekä keskittyä peruspalvelun sujuvaan tuottamiseen.
- Finnpilot Pilotage Oy:n kannattava toiminta ei voi perustua siihen, että luotsausasiakkailta kerätään loputtomiin korotettavia maksuja.
Suomi on saari. Valtio vaikuttaa omilla toimillaan merikuljetusten hintoihin. Väylämaksut nousivat vuoden 2025 alussa noin 70 % ja nyt luotsausmaksut ovat muutaman vuoden aikana nousseet jo yli 30 %. Nämä korotukset rasittavat suoraan merikuljetuspalvelujen käyttäjiä. Ne vaikuttavat osaltaan elinkeinoelämän kilpailukykyyn ja kuluttajien ostovoimaan.
Lisätiedot:
Sari Turkkila
Toiminnanjohtaja, Suomen Laivameklarit ry
+358 405263348, sari.turkkila@shipbrokers.fi
www.shipbrokers.fi
Call the Agent – October Summit on merialan ammattilaisten kokoontuminen, jossa voit verkostoitua toimialan työntekijöiden sekä yhteistyökumppanien kanssa sekä saada arvokasta tietoa merenkulun ajankohtaisista asioista. Teemana ovat tällä kertaa turvallisuus, toimitusketjun riskit, geopolitiikka, huoltovarmuus ja varautuminen.
Tule mukaan ja tuo kaveritkin!
Päivä: torstai 9.10.2025
Aika: klo 15.00–18.30 puheenvuorot, paneeli ja yhteistyökumppanien standit klo 14-19, klo 19 – illallinen
Paikka: Hotelli Clarion-Strawberry, Helsinki, Tyynenmerenkatu 2, 00220 HELSINKI
Ohjelmassa:
- Geopolitiikka ja Itämeren turvallisuus
- Toimitusketjun riskit ja huoltovarmuus
- Varautuminen ja jatkuvuudenhallinta
Teemasta puhuvat Sarianna Petrell (Tulli), Aleksi Aho (Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus), Sanna Sonninen (Traficom), Tomi Solakivi (Turun yliopisto), Petteri Nurmi (DSV) ja Tapio Hyvönen (Paulig). Kansainvälisen varustamon näkökulman keskusteluun tuo Mathias Arnbert (Wallenius Sol).
Paneeliin osallistuvat Mikko Hirvi (Rajavartiolaitos), Aki Marjasvaara (Finnpilot Pilotage), Marko Mykkänen (Oulun satama) ja Heli Tammivuori (Huoltovarmuuskeskus). Moderaattorina toimii nykyinen Helsingin Sataman hallituksen jäsen ja Suomen Laivameklarit ry:n entinen puheenjohtaja Jouni Ahrela.
Standeilla osallistuvat mm. Alfons Håkans, Fintraffic, Finnpilot, joten saamme kuulumisia hinauksesta, Nemosta, Polosta ja luotsauksesta.
=> ILMOITTAUDU 19.9.2025 MENNESSÄ
Yhteistyössä kanssamme
Minna Keinänen-Toivola: Agentit Nemon käyttäjinä opinnäytetyö
Agentit NEMO:n tiedonjako-alustan palvelujen käyttäjinä ja tarjoajina ─ MBA-opinnäytetyön tuloksia
Viimeisen kymmenen vuoden aikana ympäristöteemat ja digitalisaatio ovat nousseet merilogistiikan keskeisiksi teemoiksi ja niitä säädellään globaalisti, EU:ssa ja Suomessa monella tapaa. Yhtenä esimerkkinä merilogistiikan digitalisaatiosta on uusi merenkulun ilmoitusjärjestelmä NEMO (www.emswe.fi), joka on lainsäädäntöperusteinen ilmoitusjärjestelmä alusten satamakäynteihin liittyen.
NEMO:n yhteyteen on tulossa markkinapohjainen tiedonjakoalusta ja siihen lisäarvopalveluita. Keskeistä uudessa tiedonjakoalustassa ja lisäarvopalveluissa on, että niiden tulisi olla kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Tutkin MBA-opinnäytetyössäni tiedonjakoalustaa, sinne tulevia lisäarvopalveluita ja niiden kestävyysnäkökulmia (n.k.” triple bottom line”: ympäristö, ihmiset ja kestävä liiketoiminta).
Opinnäytetyöni tilaaja oli Fintraffic VTS, joka on vastuussa NEMO:n ja sen tiedonjako-alustan rakentamisesta. Laiva-agentit puolestaan ovat keskeisin ryhmä sekä NEMO:n että tiedonjako-alustan käyttäjinä. Koska NEMO:n tiedonjakoalustaa lisäarvopalveluineen ei ole vielä olemassa, työni suuntautui lähivuosina toteutuvaan kokonaisuuteen.
Ensisijaisina tiedonkeruumenetelminä olivat kysely ja haastattelut Shipbrokers Finlandin jäsenyrityksille. Kysyin yrityksiltä NEMO:sta, tiedonjakoalustasta ja kestävyydestä sekä uuden liiketoiminnan mahdollisuuksista. Kyselyn vastaukset (n=16) osoittivat, että NEMO ja NEMO:n tiedonjakoalusta oli tuttu Shipbrokers Finlandin jäsenyrityksille. Yritykset suunnittelivat käyttävänsä lisäarvopalveluita. Kestävyysteematkin olivat tuttuja. Yritykset eivät kuitenkaan suunnitelleet tarjoavansa lisäarvopalveluita, saati aio kehittää lisäarvopalveluita. Kysely osoitti, että osaaminen tässä vaiheessa aihepiirissä on vielä yrityksissä vajavaista.
Haastatellut yritysten edustajat (n=5) olivat olleet aktiivisia NEMO:n kehittämisessä ja olleet mukana myös tiedonjakoalustan ideointiprosesseissa. He olivat pitkänlinjan ammattilaisia ja osasivat kertoa monta mahdollista uutta lisäarvopalvelua. Kestävän kehityksen teemat olivat tuttuja ja ympäristöasiat erityisesti korostuivat. Yritykset näkivät uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja mahdollisesti myös kehittävät uusia tuotteita. Sidosryhmät eivät olleet vielä mukana prosessissa. Suurimpana uhkana nähtiin tietoturva- ja tiedon omistamisen epäselvyydet. Haastatelluilla ei omasta mielestään, eikä heidän yrityksilläänkään ollut vielä riittävää osaamista teemasta.
Tein kirjallisuuden, kyselyn ja haastatteluiden tuloksien pohjalta myös SWOT:n (Strengts, Weaknesses, Opportunities, Threats eli vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat). SWOT:sta nostona voisi todeta, että vahvuutena on, että tiedonjakoalusta tulee osaksi NEMO:a ja se on ”single window” eli tiedot ovat yhdessä paikassa. Heikkoutena on se, että valmistelu on kestänyt pitkään ja kokonaisuuteen liittyy vielä paljon epävarmuutta. Mahdollisuutena on uusi liiketoiminta, mutta uhkana että järjestelmää ei käytetä ja se ei vakiinnuta paikkaansa.
Tein opinnäytetyöhöni tietoekosysteemikoosteen (n.k. data ecosystem canvasin) tiedonjakoalustalle. Yrityksille työssäni on käytännön ohjeita uuden liiketoiminnan tueksi mm. strategiasta, osaamisesta ja asiakkaiden mukaan ottamisesta prosessiin.
Opinnäytetyöni on merkityksellinen merilogistiikan alalla NEMO tiedonjakoalustan ja sinne tulevien lisäarvopalveluiden kehittämisessä siten, että ne ovat kestävän kehityksen mukaisia. Toivottavasti tulokset tulevat alalla aktiiviseen käyttöön mahdollisimman pian.
Opinnäytetyö “Finnish Maritime Single Window (NEMO) Data Platform, Value-added Services, and Sustainability” on vapaasti ladattavissa ja luettavissa: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025051612428
Isot kiitokset Shipbrokers Finland Oy:n jäsenyrityksille ja erityisesti toimitusjohtaja Sari Turkkilalle osallistumisestanne MBA-opinnäytetyöni prosessiin!
Minna M. Keinänen-Toivola, johtava tutkija, dos., FT, MBA
Satakunnan ammattikorkeakoulu, Merilogistiikan tutkimuskeskus,
NEMO CEF projekti https://www.merilogistiikka.fi/tietoa-meista/projektit/nemo-cef/
Minna.Keinanen-Toivola@samk.fi
+358447103063
Miltä näyttää suomalainen satama? Entä miten logistiikan solmukohdat toimivat käytännössä?
Nyt on ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kurkistamaan sataman arkeen – maksuttomasti bussin kyydissä asiantuntevassa seurassa.
Suomen Satamat ry, Suomen Laivameklarit ry ja Satamaoperaattorit ry tarjoavat yhteistyössä maksuttoman satamavierailun Porin satamaan torstaina 26.6.2025 klo 9:30–12:00 SuomiAreenan ohjelman yhteydessä. Vierailun aikana osallistujat pääsevät kiertämään satama-aluetta bussilla ja kuulemaan ajankohtaisia kuulumisia satamatoiminnan ytimestä.
Vierailun isäntinä toimivat:
- Vesa Mäkilä, toimitusjohtaja, Porin Satama Oy
- Juhana Köykkä, kaupallinen johtaja, Olmar Pori Oy
Vierailun kokonaiskesto on noin 2,5 tuntia, ja se toteutetaan kokonaan bussissa – satama-alueella ei ole mahdollista nousta ajoneuvosta turvallisuussyistä.
Lähtö tapahtuu klo 9.30 Porin keskustasta, Pohjoispuisto 6 kohdalla sijaitsevalta bussien parkkipaikalta, ja paluu samaan paikkaan klo 12.00.
Ilmoittaudu mukaan viimeistään keskiviikkona 25.6. klo 17.30.
Ilmoittautumiseen tästä linkistä.
Paikkoja on rajoitetusti – varmista oma paikkasi ajoissa!
Nemo kiinnosti agenttien koulutuspäivilläNeljännet Suomen Laivameklarit ry:n omat agenttien täydennyskoulutuspäivät järjestettiin Helsingissä 7.-8.5.2025. Kahtena päivänä osallistujia ja kouluttajia oli yhteensä lähes 70 henkilöä.
Ykköspäivä oli omistettu uuden alusilmoitusjärjestelmä Nemon käyttöönotolle. Ensin kuultiin kertaus viranomaisten tiedontarpeista ja sitten päästiin itse asiaan, eli kokeilemaan uutta järjestelmää. Mukana olivat Traficomin asiantuntijat Netta Lahtinen, Matti Mämmi ja Sami Skog, Tullin Anna Kylmälä ja Antti Hästbacka sekä THL:n Jaakko Silvola.
Nemon käyttöä käytännössä esittelivät Fintrafficin Miikka Kälvinmäki ja Sillin Emma Halmekoski sekä Iris Tomaszewski. SAMKin Minna Keinänen-Toivola kertoi Nemosta tehdystä selvityksestä. Osallistujien palautteen perusteella oli todella tärkeää päästä itse kokeilemaan järjestelmää, jotta pystyy ymmärtämään, mistä muutoksessa on kyse. Vanha Portnet-järjestelmä jää pois käytöstä 1.10.2026.
Toisen koulutuspäivän aloittivat Tullin asiantuntijat Satu Gertsch ja Aino Rauhamäki kertomalla Tullin järjestelmämuutosten etenemisestä. Loppusuoralla ollaan!
Tuomas Taivi Väylävirastosta kertoi talviliikennekauden sujumisesta ja tänä talvena ollaan ilmeisesti saatu alusten syväysten ilmoittaminen sujumaan paremmin kuin aikaisemmin. Hieno juttu!
Traficomin Janina Tapia Cotrino kertoi väylien käytöstä ja N2000-hankkeen etenemisestä. Hyvässä esityksessään Janina toi selkeästi esille milloin ilmoitus väylän käytöstä tulee tehdä. N2000 on hyvää vauhtia etenemässä kohti eteläisiä vesiä.
Torstain iltapäivä oli omistettu luotsaukselle. Aino-Maija Alstela Traficomista kävi läpi ajankohtaiset asiat määräyshankkeesta, Olli Holm Väylävirastosta esitteli digitaalisen väyläkortin käyttöä ja Finnpilotin luotsinvälittäjät Jutta Heinisuo, Ted Jarner ja Leena Sundman kertoivat Finnpilotin ja agenttien yhteistyöstä ennakkotiedon laadun parantamisessa.
Kiitos ja kumarrus kaikille puhujille sekä aktiivisille osallistujille! Päivien aineistot on jaettu mukana olleille ja ne löytyvät myös yhdistyksen jäsensivuilta kohdasta Ajankohtaista.
Lisätiedot
Sari Turkkila, toiminnanjohtaja
sari.turkkila@shipbrokers.fi
+358 405263348
PS Koulutuspäiville osallistui myös Aboa Maren koulutussuunnittelija Carina Virkama, jonka työnä on rakentaa merialalle kaupallista täydennyskoulutusta. Hän oli koulutuksessa tutustumassa agenttien osaamistarpeisiin. Seuraa Aboa Maren sivuja!
Suomen Laivameklarit ry:n lausunto valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnoksesta
Suomen Laivameklarit ry edustaa 40 Suomessa toimivaa yritystä, jotka tarjoavat merikuljetuksia tai niihin liittyviä palveluja. Yhdistyksen jäsenyritykset ovat agentteja, laivameklareita, satamaoperaattoreita sekä suomalaisia ja ulkomaisia varustamoja. Noin 70 % Suomen merikuljetusten tarvitsemista aluskäynneistä tehdään ulkomaisella aluskapasiteetilla.
Yleistä liikennejärjestelmäsuunnitelmasta
Yli hallituskausien ulottuva suunnitelma on erittäin kannatettava tapa toimia. Se tuo alan yrityksille tervetullutta ennakoitavuutta valtiovallan päätöksentekoon ja antaa mahdollisuuden suunnitella omaa liiketoimintaa sen mukaan.
On myös erittäin hyvä, että suunnittelun perustana on käytetty Suomen saavutettavuuteen liittyviä selvityksiä ja indeksejä. Ne antavat suuntaviivoja myös merikuljetusten ja satamien toiminnan arviointiin. Satamien toiminnan sujuvuus vaikuttaa Suomen tuonti- ja vientiyritysten tarvitsemien merikuljetuspalvelujen saatavuuteen ja hinnoitteluun.
Talvimerenkulkuun ja jäänmurtoon liittyvät kehitystoimet ja pitkäjänteinen yhteistyö naapurimaiden kanssa ovat myös erittäin positiivisia suunnitelman osa-alueita.
Suunnitelman puutteet
Merikuljetusten osuus on noin 96 % kaikista rahtikuljetuksista. Tästä suurin osa tehdään ulkomaisella aluskapasiteetilla, joten Suomen merikuljetusmarkkinan toimivuuden ja houkuttelevuuden tulisi olla keskeinen osa liikennejärjestelmän suunnittelua.
Valitettavasti tämä näkyy suunnitelmassa vain yhdessä kohdassa. Varsin yleisellä tasolla s. 24 todetaan: ” Lisäksi on välttämätöntä huomioida meriliikenteen ja lentoliikenteen toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistuminen muuttuneessa maailmassa osana liikennejärjestelmää ja kansainvälistä saavutettavuutta.” Keinoja tämän takaamiseksi ei suunnitelmassa esitetä. Suunnitelmassa ei käsitellä valtion roolia logistiikan kustannuksiin ja kilpailukykyyn vaikuttavissa päätöksissä.
Vuoden 2025 alussa tehtiin väylämaksun korotus, mikä heikentää suoraan Suomen logistista kilpailukykyä. Päätös on ristiriidassa mm. hallitusohjelman tavoitteiden suhteen. Väylämaksu kerätään aluskohtaisesti Suomessa käyviltä aluksilta. Varustamot siirtävät tämän veroluonteisen maksun kuljetuksista asiakkailta perittäviin hintoihin.
Logistiikkakustannukset ovat yksi tärkeimmistä kotimaisen teollisuuden kilpailukykyyn ja kansainväliseen saavutettavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan kirjattuna tavoitteena tulisi olla, että kansallisesti luovutaan veroluonteisista maksuista, jotka suoraan rasittavat elinkeinoelämää.
Jos väylämaksusta ei syystä tai toisesta kuitenkaan haluta luopua, tulisi lain rakennetta ja maksujen kohdentumista tarkastella erittäin kriittisesti. Nykyisessä muodossaan väylämaksulaki vääristää markkinoita ja estää parhaan mahdollisen merikuljetusten palveluntarjonnan suomalaiselle elinkeinoelämälle.
Väylämaksujen poisto tai vähintään lain uudistamisen tarve tulisi konkreettisena kilpailukykyä ja Suomen saavutettavuutta edistävänä toimenpiteenä olla kirjattuna liikennejärjestelmäsuunnitelmaan.
Suomen Laivameklarit ry:n puolesta,
Sari Turkkila
toiminnanjohtaja
sari.turkkila@shipbrokers.fi
+358405263348
www.shipbrokers.fi
At the end of February each year, the Finnish Port Operators Association and the Shipbrokers Finland publish a statistical review of industry activities. The review is carried out in co-operation with Statistics Finland and utilises Statistics Finland’s shipping traffic statistics and Finnish Customs’ statistics.
The following information is included in the review from 3 March 2025:
Foreign trade and shipping traffic (slides 2–7)
• Foreign trade transports by mode of transport 2018–2023
• Maritime transport of foreign trade by commodity group 2024
• Ports of foreign trade in order of size, import/export 2024
• Ports of foreign trade in order of size 2023 and 2024
• Maritime transport of foreign trade, 10 largest ports 2024, import and export (excl. oil and chemicals)
• Maritime transport of foreign trade, 10 largest ports 2023 and 2024 (excl. oil and chemicals)
Share of foreign vessel capacity in maritime transports and port calls (slides 8–14)
• Maritime transports by commodity group 2024 Finnish/foreign vessels
• Maritime transport by commodity group Finnish/foreign vessels, comparison 2023 and 2024
• Maritime transport by commodity group and vessel nationality 2023–2024
• Port calls, 10 busiest ports Finnish/foreign vessels in 2024
• Port visits, 10 busiest ports Finnish/foreign vessels 2023 and 2024
• Transported cargo/tonnes 10 largest ports, Finnish/foreign vessels 2024
• Transported cargo/tonnes 10 largest ports, Finnish/foreign vessels, comparison 2023 and 2024
Container transports (slides 15–19)
• Container transports, TEU, 10 largest ports 2024, import and export
• Container transports, TEU, 10 largest ports 2023 and 2024
• Container traffic by port, Finnish/foreign vessels 2024
• Container traffic by port, Finnish/foreign vessels 2023 and 2024
• Container transports, share of empty containers in maritime transport in 2018–2024
Trailers and lorries (slides 20–23)
• Trailer transports, 10 largest ports, 2024, import and export
• Trailer transports, 10 largest ports 2023 and 2024
• Lorries, 10 largest ports, 2024, import and export
• Lorries, 10 largest ports 2023 and 2024
Forest industry’s share (slides 24–25)
• Forest industry exports relative to total exports (excl. oil and chemicals) 2016–2024
• Forest industry exports by commodity group 2016–2024
You can read the statistical review on the Associations’ websites. The next review will be published in English in March 2026.
Further information
Finnish Port Operators Association, Juha Mutru, juha.mutru@satamaoperaattorit.fi, +358 40 546 5059
Shipbrokers Finland, Sari Turkkila, sari.turkkila@shipbrokers.fi, +358 40 526 3348
Satamaoperaattorit ry ja Suomen Laivameklarit ry julkaisevat vuosittain helmikuun lopussa tilastokatsauksen toimialan toiminnasta. Katsaus tehdään yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ja siinä hyödynnetään Tilastokeskuksen meriliikennetilastoja ja Tullin tilastoja.
Katsauksessa 24.2.2025 ovat mukana seuraavat tiedot:
Ulkomaankauppa ja meriliikenne (diat 2-7)
• Ulkomaankaupan kuljetukset kuljetusmuodoittain 2018-2023
• Ulkomaankaupan merikuljetukset tavaralajeittain 2024
• Ulkomaankaupan meriliikenteen satamat suuruusjärjestyksessä, tuonti/vienti 2024 (pl. öljy ja kemikaalit)
• Ulkomaankaupan meriliikenteen satamat suuruusjärjestyksessä, 2023 ja 2024 (pl. öljy ja kemikaalit)
• Ulkomaankaupan merikuljetukset, 10 suurinta satamaa 2024, tuonti ja vienti (pl. öljy ja kemikaalit)
• Ulkomaankaupan merikuljetukset, 10 suurinta satamaa 2023 ja 2024 (pl. öljy ja kemikaalit)
Ulkomaisen aluskapasiteetin osuus merikuljetuksista ja satamakäynneistä (diat 8-14)
• Merikuljetukset tavaraluokittain 2024 suomalaiset/ulkomaiset alukset
• Merikuljetukset tavaraluokittain suomalaiset/ulkomaiset alukset, vertailu 2023 ja 2024
• Merikuljetukset tavaraluokittain aluksen kansallisuuden mukaan 2023 – 2024
• Satamakäynnit, 10 vilkkainta satamaa suomalaiset/ulkomaiset alukset vuonna 2024
• Satamakäynnit, 10 vilkkainta satamaa suomalaiset/ulkomaiset alukset 2023 ja 2024
• Kuljetettu rahti/tonnia 10 suurinta satamaa, suomalaiset/ulkomaiset alukset, vuonna 2024
• Kuljetettu rahti/tonnia 10 suurinta satamaa, suomalaiset/ulkomaiset alukset, vertailu 2023 ja 2024
Konttikuljetukset (diat 15-19)
• Konttikuljetukset, TEU, 10 suurinta satamaa 2024, tuonti ja vienti
• Konttikuljetukset, TEU, 10 suurinta satamaa, vuonna 2023 ja 2024
• Konttiliikenne satamittain, suomalaiset/ulkomaiset alukset, vuonna 2024
• Konttiliikenne satamittain, suomalaiset/ulkomaiset alukset 2023 ja 2024
• Konttikuljetukset, tyhjien konttien osuus merikuljetuksissa vuosina 2018-2024
• Konttikuljetukset, tyhjien konttien osuus 2024 tuonti/vienti
Trailerit ja kuorma-autot (diat 20-23)
• Trailerikuljetukset, 10 suurinta satamaa, vuonna 2024, tuonti ja vienti
• Trailerikuljetukset, 10 suurinta satamaa, vuosina 2023 ja 2024
• Kuorma-autot, 10 suurinta satamaa, vuonna 2024, tuonti ja vienti
• Kuorma-autot, 10 suurinta satamaa, vuosina 2023 ja 2024
Metsäteollisuuden osuus (diat-24-25)
• Metsäteollisuuden vienti suhteessa muuhun vientiin (pl. öljy ja kemikaalit) 2016-2024
• Metsäteollisuuden vienti tavaralajeittain 2016-2024
Tilastokatsaus_24_2_2025 (pdf)
Seuraava katsaus julkaistaan helmikuussa 2026.
Lisätiedot
Satamaoperaattorit ry, Juha Mutru, juha.mutru@satamaoperaattorit.fi, +358 40 546 5059
Suomen Laivameklarit ry, Sari Turkkila, sari.turkkila@shipbrokers.fi, +358 40 526 3348
Vuosikokousta edeltäneessä seminaarissa esillä olivat erityisesti Trumpin tuontitullit ja niiden aiheuttama talouden epävarmuus. Ilmassa on kuitenkin korkojen laskun myötä odotusta paremmasta ja jollain aikavälillä tulossa oleva Ukrainan jälleenrakennus tulee avaamaan uusia markkinoita.
”Olemmeko lastuna laineilla vai tukevasti ruorissa”, kysyi Danske Bankin pääanalyytikko Minna Kuusisto raikkaassa esityksessään. Hänen mukaansa talouden suunnalle on ratkaisevaa, mihin kuluttajat suuntaavat korkosäästönsä, eli menevätkö rahat kulutukseen vai sukanvarteen.
Toinen seminaarin puhuja oli laivameklareille hyvinkin tuttu EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies, joka myötäili Kuusiston näkemyksiä. Häkämies painotti pk-yritysten roolia ja esitteli EK:n uuden yritystoimintaa ja kasvua tukevan vero-ohjelman tuoreeltaan laivameklareille. Häkämiehen mukaan kasvun minimitavoite on + 1%.
Yhdistyksen varsinainen vuosikokous hyväksyi yhdistyksen vuoden 2024 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä vuoden 2025 toimintasuunnitelman, budjetin ja hallituksen uuden jäsenmaksuesityksen. Vuosikokoukselle esiteltiin myös yhdistyksen uudistetut strategiset linjaukset, joihin jäsenistö voi ottaa kantaa kevään jäsenkyselyssä.
Vuosikokous valitsi uusiksi hallituksen jäseniksi Tapio Mattilan (Steveco) ja Petri Nikupeterin (Wallenius-Sol). Hallituksen jäseninä jatkavat Nina Bredenberg (OOCL Finland), Mathias Landor (Meriaura), Satu Lindeberg (Maersk Finland) ja Lennart Meyer (Helsinki Chartering) sekä varajäseninä David Symes (Mann Lines) ja Markus Rautanen (Niklashipping). Puheenjohtajana jatkaa Tomi Rautio (C&C Port Agency) ja varapuheenjohtajana Mikael Ruhala (CMA CGM).
Kokouksen yhteydessä myönnettiin myös kaksi ’auktorisoitu laivameklari’ -nimitystä. Nimityksen saivat Katja Bexar (Galea Shipping) ja Maximilian von Hertzen (Finnshipping).
Suomen Laivameklarit ry kokoaa yhteen agentit, laivameklarit, satamaoperaattorit ja Suomessa toimivat ulkomaiset varustamot. Yhdistyksellä on 40 jäsenyritystä, jotka palvelevat Suomen tuontia ja vientiä kaikissa maamme satamissa.
Lisätiedot
Sari Turkkila, toiminnanjohtaja
sari.turkkila@shipbrokers.fi
+358 40 526 3348
-
- Uusi hallituksen jäsen: Tapio Mattila, Steveco
-
- Uusi hallituksen jäsen: Petri Nikupeteri, Wallenius-Sol
-
- Auktorisoitu laivameklari -nimityksen saivat Katja Bexar, Galea Shipping ja Maximilian von Hertzen, Finnshipping.
Suomen ensimmäinen merilogistiikan tradenomikoulutus alkaa SAMKissa
Satakunnan ammattikorkeakoulu (SAMK) on valmistellut Suomen ensimmäistä tradenomitutkintoa, jossa voi suuntautua merilogistiikan alalle. Tutkinnon tavoitteena on vahvistaa huoltovarmuutta ja varmistaa merilogistiikan toiminta osana Suomen kilpailukykyä. Tutkinto on suunniteltu yhteistyössä alan yritysten kanssa.
Jopa 96 % kaikesta tavarasta kulkee Suomeen ja Suomesta meriteitse. Tämä tarkoittaa, että osaavat logistiikan ja satamatoimintojen asiantuntijat ovat ratkaisevassa roolissa sujuvan kaupan ja teollisuuden varmistamisessa. Merilogistiikka on siten välttämätön ala vientivetoiselle Suomelle, jonka talous ja huoltovarmuus nojaavat merikuljetuksiin.
– Yhteistyö SAMKin kanssa on ollut nopeaa ja sujuvaa. Olemme erittäin iloisia, että tutkinto-ohjelma on alkamassa. Erityisesti Suomessa toimivissa kansainvälisissä konttivarustamoissa on jatkuva pula alan osaajista. Noin kaksi kolmasosaa rahdista kulkee ulkomaisella aluskapasiteetilla, jonka käyttöä organisoidaan Suomesta. On tärkeää, että täällä säilyy hyvä alan osaaminen, sanoo Suomen Laivameklarit Ry:n toiminnanjohtaja Sari Turkkila.
Turkkila osallistui työpajatyöskentelyyn, jossa kartoitettiin yritysten asiantuntijoiden kanssa alan erityistarpeita koulutuksen suunnittelua varten. Keskeiseksi nousi lainsäädäntöön ja ammattisanastoon liittyvä osaaminen. Yritysten aktiivinen osallistuminen varmistaa, että koulutuksen sisältö vastaa alan todellisia vaatimuksia. Merilogistiikalla keskeinen rooli huoltovarmuuden turvaamisessa
Tavoitteena on vastata kasvavaan työvoimatarpeeseen.
Koulutuksen suunnittelussa on pyritty siihen, että opiskelijat tuntevat alan toimintaympäristön ja erityissanaston jo opintojensa aikana. Tämä tukee sujuvaa siirtymistä työelämään ja vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia toimia merilogistiikan moniulotteisessa ja kansainvälisessä toimintakentässä.
– Yhteistyö yritysten kanssa mahdollistaa vastaamisen tulevaisuuden tarpeisiin. Rakentava keskustelu on antanut hyvän pohjan tutkinto-ohjelmalle, joka vastaa aidosti alan yritysten odotuksiin ja antaa valmistuville kattavan ymmärryksen tulevasta työkentästä, kertoo logistiikan ja meriteknologian osaamisaluejohtaja Riitta Tempakka.
Koulutus antaa myös valmiudet vastata merilogistiikan keskeiseen rooliin huoltovarmuuden turvaamisessa. Suomi on riippuvainen merikuljetuksista, ja osaava työvoima on elintärkeää, jotta logistiset ketjut pysyvät toimintakykyisinä myös kriisitilanteissa.
Merilogistiikan tradenomitutkinto toteutetaan monimuotokoulutuksena, joka mahdollistaa joustavan osallistumisen erilaisissa elämäntilanteissa. Tutkinto-ohjelman pääasiallinen opetuskieli on suomi, mutta kansainvälisen toimintaympäristön vuoksi siihen sisällytetään myös englanninkielisiä opintokokonaisuuksia.
Koulutukseen voi hakea jo tänä keväänä ja opetus alkaa ensi syksynä.
Lisätietoja koulutuksesta: https://www.samk.fi/tutkinto/liiketalous-amk-monimuototeutus-rauma/
Osaamisaluejohtaja Riitta Tempakka, riitta.tempakka@samk.fi, 044 710 3639