Forssell sanoo, että nykyisessä kilpailutilanteessa hallituksen pitäisi vähintään jatkaa väylämaksujen puolittamista.
Tukholma ja Tallinna pahimmat kilpailijat
Väylämaksut ovat varustamoille lähes 70 prosenttia laivakäynnin kokonaiskuluista. Aluksen poikkeaminen esimerkiksi Tukholmassa tai Tallinnassa on varustamoille huomattavasti halvempaa kuin vieraileminen Helsingissä.
C&C Port Agencyn Forssellin mukaan Suomen väylämaksut ovat jopa 30 prosenttia korkeammat kuin satamakulut Tukholmassa ja Tallinassa. Näin siitäkin huolimatta, että edellinen hallitus päätti puolittaa väylämaksut vuoden 2020 loppuun saakka.
”Kilpailu Itämerellä tulee kiristymään entisestään, koska uusia houkuttelevia satamia ollaan rakentamassa lisää. Esimerkiksi Visby on panostanut viime vuosina vahvasti juuri risteilyalusliikenteeseen, ja mukana kilpailussa ovat tietysti myös Latvia ja Liettua. Venäjän puolella rakennetaan uusia satamia erityisesti risteilijäliikenteen tarpeisiin,” Forssell sanoo.
”Hallituksen jahkailu voi olla vakava takaisku Suomelle”
Edellinen hallitus päätti puolittaa väylämaksut vuonna 2015 kilpailukyvyn parantamiseksi. Alennettu maksutaso on kuitenkin määräaikainen ja voimassa vain ensi vuoden loppuun. Uusi hallitus ei ole linjannut vielä mitään tulevien vuosien väylämaksun tasosta.
Toimitusjohtaja Roland Forssell sanoo, että päätöksellä on kiire, jotta Suomi ei menettäisi risteilijävierailuja jo pelkästään varustamoja vaivaavan epätietoisuuden vuoksi.
Myös vientiteollisuus huolissaan väylämaksuista
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi puolestaan muistuttaa, että Suomen hyvinvointi tulee viennistä. Suomen ulkomaankaupasta noin 90 prosenttia liikkuu laivoilla. Romakkaniemen mukaan väylämaksut tulisi poistaa kokonaan. ”Väylämaksut ovat lisäkustannus meidän vientiteollisuudelle ja sitä kautta heikentävät Suomen kilpailukykyä.”
Myös Romakkaniemi hämmästelee sitä, että hallitus ei ole väylämaksuihin ripeästi puuttunut. ”Suurin osa Itämeren maista ei kerää väylämaksuja ollenkaan, ja pahimmassa kilpailijamaassa Ruotsissakin ne ovat vain murto-osa verrattuna Suomeen. Tämä on kohtuuton kustannus Suomen elinkeinoelämälle ja viennille,” Romakkaniemi sanoo.
TERO VALTANEN YLE