Vaikka logistiikkakustannusten trendi on ollut kasvava 2000-luvulla, kuljetuskustannusten osuus logistiikkakustannuksista on viime vuosina hieman laskenut. Tätä selittävät yritysten omien logistiikan tehostamistoimien ja polttoaineen hintakehityksen lisäksi Suomen päätös puolittaa merenkulun väylämaksu. Ilman maksun puolitusta yritysten logistinen kilpailukyky olisi heikompi varsinkin, kun Suomen ulkomaankauppa kulkee meritse.
Merenkulun väylämaksu puolitettiin vuonna 2015, ja puolitusta jatketaan vuoden 2020 loppuun saakka. Muodostettavan hallituksen yhdeksi tehtäväksi tulee päättää maksun kohtalosta. Tämä liippaa myös yritystukikeskustelua siksi, että periaatteessa maksun puolitus katsotaan yritystueksi. Ironista on, että väylämaksun poistaminen lainsäädännöstä kokonaan poistaisi samalla yhden yritystuen.
Tulevasta hallituksesta ja hallitusohjelman kirjauksista riippuu se, mihin suuntaan suomalaisten yritysten logistinen kilpailukyky vuoden 2020 jälkeen kehittyy. Suomalaisten yritysten logistisen kilpailukyvyn kannalta oikea askel olisi poistaa kokonaan maksu, joka rasittaa sekä vientiä että tuontia ja jota useimmat muut maat eivät peri.
Väylämaksun poistolla parannettaisiin Suomen, suomalaisten yritysten ja satamien sekä ulkomaankaupan kilpailukykyä. Vastaavasti maksun palauttaminen aikaisemmalle korkeammalle tasolle nostaisi logistiikkakustannuksia ja heikentäisi yritysten toimintaedellytyksiä. Tähän Suomella ei ole varaa.
Kaisa Saario, liikenneasiantuntija, Keskuskauppakamari
